Ystävällisyydestä

on

Minä harjoitan ystävällisyyttä.
Minä yritän harjoittaa ystävällisyyttä.
Joskus on todella haastavaa harjoittaa ystävällisyyttä.

Onko kyse pimeästä ajankohdasta ja kiristyneistä hermoista vai ihan vain kulttuurin muutoksesta, mutta huonoa, epäkohteliasta käytöstä esiintyy uskomattoman paljon. Uutisista olemme saaneet lukea miten tieraivo muuttuu vaarallisiksi tilanteiksi ja kolareiksi. Ihmisillä tuntuu olevan mielessään erilaisia sääntöjä, jotka toisten pitäisi tietää ja niitä samoin noudattaa.

Hassuimpia esimerkkejä on se kun olin kauppakeskuksessa ja menin kaupasta seuraavaan, käytävän vasenta laitaa pitkin, jolloin en koukannut kävelemään käytävän oikealle puolelle, kuten autokaistat on suunniteltu oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Seniorinainen käveli vastaan. Mahduimme molemmat siihen ihan hyvin, mutta hän alkoi huitoa minua sinne oikeaan reunaan ja opasti että kävellään oikealla puolella.

Ikävin esimerkki on se että saa tappouhkauksia ulkona liikkuessa koirien kanssa. Vaarallista on se kun jopa talvella suhahdetaan kovaa vauhtia pyörällä ohi ilman merkkiääntä. Vaikka reunassa liikun, voi silti muutaman askeleen sivusuuntaankin joskus ajatuksissa ottaa.

Puhuimme tästä pienellä porukalla. Yllättävän paljon oli kaikilla esimerkkejä vastaavasta käyttäytymisestä. Maailmassa on kulttuureja, joissa on kunnia-asia kohdella myös suurkaupungeissa ihmisiä kunnioittavasti ja liikkua heidät huomioiden. Meillä asenne tuntuu olevan enemmän “Minulla on oikeus” tyyppistä, ja toiset ihmiset voidaan unohtaa täysin.

Kun kohtelemme toisia hyvin, levitämme kohteliasta kulttuuria. Kun kohtelemme ihmisiä huonosti, levitämme epäkohteliasta kulttuuria. Kumman kulttuurin leviäminen vaikuttaa positiivisesti meidän omaan elämäämme? Kumpaa kannattaisi levittää?

Meillä on erityisiä huomiopäiviä monille asioille. Kohteliaisuuskin tuntuisi vaativan huomiota, jotta emme menetä sitä ihan täysin. Kohteliaisuus, avoimuus, kunnioitus, suvaitsevaisuus nämä tuntuvat puuttuvan monelta keski-ikäiseltä. Täytyy myös mainita, että nuoren huonoon käytökseen törmään todella harvoin. Ehkä polvi pojasta paranee tässä asiassa? Ehkä koulujärjestelmä osaa antaa eväitä toisten kanssa elämiseen.

Itse pyrin toivomaan onnellisuutta ihmisille jotka käyttäytyvät huonosti. Toivon sitä mielessäni. Lähetän heille onnea ja iloa ajatuksissani. Jos sellaista sanoisi ääneen, voisi helposti päätyä ensiapuasemalle. Mutta toivomalla heille onnellisuutta en ota kantaakseni heidän pahaa oloa. En anna heidän tartuttaa sitä itseeni.

On helppoa toivoa ihmisille onnellisuutta, koska aidosti onnellisten ihmisten kanssa on helppoa olla!

Ajattele kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat osa elämääsi, työssä ja vapaa-ajalla, kotona ja matkoilla. Lähetä rauhaa ja iloa myös heille. Ympäröi heidät hyvinvoinnilla ja myötätunnolla. Tee heistä tasavertaiset niiden kanssa, jotka ovat sinulle läheisiä ja rakkaita.

Olen Life coach eli elämäntaidon valmentaja Heidi Helander-Hyvönen Laajasalosta, jossa myös yritykseni Almonda valmennus Oy sijaitsee. Olen myös työnohjaaja ja pidän onnellisuuskoulutuksia yrityksien henkilöstölle työkyvyn ylläpitämisen tueksi ja virkistykseksi. Pidän lisäksi erilaisia hyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja kursseja. Kaikki työni pyrkii antamaan asiakkaille oivalluksia ja oppeja hyvinvoinnin parantamiseen ja kasvattamiseen. Jokainen voi olla onnellinen.

Perheeseeni kuuluu aviomies Olli-Pekka, poika Niklas sekä kaksi koiraa ja kaksi kania. Kirjoittelen blogissani huomioita, ajatuksia ja oivalluksia mm. elämästä, hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja positiivisuudesta.

Elämä voi olla parempaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s