Vaatimusten viidakko

on

Me länsimaiset ihmiset kohtaamme monenlaisia vaatimuksia kaiken aikaa. Emme luultavasti osaa vaatimuksista enää edes huomaa. Ne ovat juurtuneet kulttuuriimme niin syvälle.

Meidän jokaisen tulisi menestyä
Hesarin kuukausiliite antaa meille mahdollisuuden selvittää mihin yhteiskuntaluokkaan kuulumme. Huomasin omalta kohdaltani, että työtitteliä muuttamalla (minulla on valinnanvaraa) nousin kulttuurieliittiin. Kaikki muu oli vastauksina samaa. Jäin miettimään miten minut nähdään.

En todellakaan kuulunut menestyjien yhteiskuntaluokkaan. Olemassaolostani sai hyvin surkea kuvan testin tuloksena. Mikä räikeä kontrasti se onkaan siihen millaiseksi itseni ja elämäni koen. Ovatko tutkijoiden asenteet vanhentuneita? Eikö yksilön valinnanvapaus siitä miten haluaa elää ja oman unelman toteuttaminen tuokaan arvostusta? Vain taloudellinen menestys tuntui olevan arvossa. Tälläinenkö on oikeasti arvomaailmamme?

Jokaisen tulisi olla hyvännäköinen
Vaatteet tekevät miehen, sanotaan. Ja totta, vaatteista ja ulkonäöstä meitä arvotetaan. Laihuus on valttia. Tällä hetkellä terveysuutisten uutistulva tuntuu keskittyvän lähes kokonaan laihtumiseen. Minulla ei ole mitään laihduttajia tai terveellisesti syöviä vastaan. Päinvastoin. Mutta vaikka en laihduta, tai ehkä juuri siksi kun en laihduta, koen tuon uutisoinnin hieman ahdistavana. Ikään kuin kaikki muu terveyteen liittyvä olisi unohdettu ja keskitytään vain painoon.

Jokaisen itseään kunnioittavan tulisi syödä vain superfoodia ja raakasuklaata
Pientä kärjistystä, mutta sille se toisinaan tuntuu. Aina on menossa jokin ruoka-ainebuumi, ja pitäisi olla aikaa paneutua sen saloihin sekä ehkä myös kaikkia tuttuja asiasta valistaa vähintään facebookin välityksellä. Niitä jotka eivät ole buumissa mukana saatetaan jopa hieman rivien välissä pilkata.

Miten mukavaa onkaan olla parempi ihminen kuin toiset ja vielä kertoa siitä toisille. Ylemmyyden tunne mahtaa olla mukava olotila. Niin paljon sitä kohtaa.

Some kiinnostavuus kuntoon
Arvokauppaa tunnutaan käytävän myös ystävyys- ja tuttavuussuhteilla. Sosiaalisessa mediassa ei ole erikoinen näky että joku ilmoittaa karsivansa ystäviä tai seurattavia ihan vain sen tähden, että nämä eivät ole tarpeeksi mielenkiintoisia tai eivät anna takaisin mielenkiintoista sisältöä. Suuri ystävä- tai seuraajamäärä ovat tärkeitä atribuutteja somemaailmassa. Eihän kukaan halua olla nobody. Pitää osata tehdä itsestä mielenkiintoinen ja sanoa asioita niin että toiset viitsivät sanomasi viestivirrasta erottaa. Joskus erottautuminen tehdään provosoinnin tai ilkeilyn kautta. Siitäkin voi saada vartaisilta rispektiä!

Mihin on unohtunut myötätunto itseä ja toisia kohtaan?
On hyvä että on esimerkkejä, ja on hyvä että on ihmisiä jotka kertovat löydöistään ja innostavat toisia elämään terveellisemmin. Pitäisi myös kunnioittaa ja arvostaa niitä ihan tavallisia tekoja ja asioita joita ihmiset tekevät. Aina ei tarvitse loistaa. Kuten Mielenterveyslehti otsikoi joskus on ihan hyvä että vain “Pysyy hengissä vielä tämän päivän”.

Me jokainen olemme omia yksilöitämme. Toimimme eri tavoin, etenemme asioihin eri tahdissa. Meillä on omat arvomaailmamme ja käsityksemme siitä mikä on mukavaa elämää.

Ei ihme että ihmiset tuntuvat olevan kireinä ja keskittyvän vain omiin vaatimuksiin ja toiveisiin, kun vaatimusten viidakossa koko ajan itsekin eletään. Pakko olla täydellinen on ahdistavaa. Kyllä se voi saada mukavimmankin ihmisen kärttyisäksi.

Toivoisin että meistä jokainen osaisi olla lempeä itseä kohtaan. Ja kohdata toisia ihmisiä ilman vaatimuksia. Ottaa ihmiset sellaisina kuin he ovat, mittaamatta tai vertailematta heitä toisiin.

Olen Life coach eli elämäntaidon valmentaja Heidi Helander-Hyvönen Laajasalosta, jossa myös yritykseni Almonda valmennus Oy sijaitsee. Olen myös työnohjaaja ja pidän onnellisuuskoulutuksia yrityksien henkilöstölle työkyvyn ylläpitämisen tueksi ja virkistykseksi. Pidän lisäksi erilaisia hyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja kursseja. Kaikki työni pyrkii antamaan asiakkaille oivalluksia ja oppeja hyvinvoinnin parantamiseen ja kasvattamiseen. Jokainen voi olla onnellinen.

Perheeseeni kuuluu aviomies Olli-Pekka, poika Niklas sekä kaksi koiraa ja kaksi kania. Kirjoittelen blogissani huomioita, ajatuksia ja oivalluksia mm. elämästä, hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja positiivisuudesta.

Elämä voi olla parempaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s