Joulustressittömyyttä

on

Jouluun liittyvien hommien lista lyhenee pikkuhiljaa, vaikka en mielestäni ole ottanut yhtään ylimääräistä vastuuta itselleni. Silti kaikenlaista kertyy. Poikani täyttää tänään kuusitoista. Tämän juhlapäivän lisäksi muutama muukin juhlakutsukin on tupsahtanut vielä kalenteroitavaksi hieman viime tipassa, mutta silti lista lyhenee joka päivä lisää.

Askartelin joulukortteja sen verran kun se tuntui kivalle. Ne kortit lähtivät matkaan perinteisesti. Lopuille lähtee sähköinen joulutervehdys loppuviikosta. Se on ihan varta vasten tähän tarkoitukseen kuvattu. En suostu kantamaan syyllisyyttä postilaatikkoon tulevista korteista, joille emme ole lähettäneet perinteisellä tavalla vastakappaletta. Jokainen saatu kortti saa aikaan lämpimiä ajatuksia ja muistoja lähettäjistä. Kortteja askartelevana arvostan jokaista saatua korttia.

Leivoin. Tietysti. Ensin tähtitorttuja ja sitten piparkakkuja. Tähtitortut on luonnollisesti syöty aikoja sitten. Piparkakkuja on jäljellä muutama. Pohdin jaksanko leipoa uudelleen. Saa niitä ostettuakin, jos oikein tiukka piparkakkuhätätilanne tulee. Ei stressiä eikä syyllisyyttä siitäkään.

Eilen koristelin kuusen. Haaveilin samalla kuusesta, jossa olisi kaikki koristeet jo paikoillaan, kun sen vain nostaisi laatikosta paikoilleen. Koristeltu kuusi on kaunis, ja kyllä siinä silmä lepää. Koristellessa muistelin miten lapsena oli niin ihanaa koristella kuusta. Silloin tiesi että joulupukin tulo lähenee. Kun perheen nuorin on kuusitoista, on kuusen koristeleminenkin enemmän “hommaa”. En siltikään jättäisi sitä tekemättä. Kuusi tuo kieltämättä mukavaa jouluntunnelmaa ja rauhaa taloon.

Lahjat hankin jo marraskuussa. Ja paketoinkin ne kaikki urakalla jo muutama viikko sitten – onneksi. Nyt en enää oikein muista itsekään mitä perheen paketeista löytyy. On sitten aattona yllätystä pakkaajallekin.

Työhän liittyviä juttujakin löytyy vielä listalta. Loma häämöttää jo mielessä, mutta asiat on parempi loppuun. Saan nauttia sitten vuoden alussa, kun saan aloitella alkavaa vuotta rauhallisemmilla työpäivillä.

Yritän olla armollinen itselleni ja suhtautua omaan rajallisuuteeni lempeydellä. Jouluruokia en tee ollenkaan. Kyllä meillä ruokaa syödään joulunakin ja saatan jopa valmistaa sen, mutta jouluaattona pääsemme mukavasti valmiiseen sukujoulupöytään nautiskelemaan ja se riittää jouluruoaksi vallan hyvin. Kaiken saa kaupasta, jos mieli jotain laatikkoa tai vastaavaa mieli vielä tekee. Joulurauha ja -tunnelma on mielessä.

“Pitämällä hyvää huolta itsestäsi elämäsi ihmiset saavat parhaan sinusta, eivätkä vain sitä mikä on jäljellä.” – Lorraine Cohen

Tee valmisteluja sen verran mikä tuntuu hyvälle. Jokaiselle se on omanlainen määrä ja se myös vaihtelee eri päivinä. Lempeyttä ja myötätuntoa itselle myös!
 Rauhallista joulun odotusta toivotellen!

Olen Life coach eli elämäntaidon valmentaja Heidi Helander-Hyvönen Laajasalosta, jossa myös yritykseni Almonda valmennus Oy sijaitsee. Olen myös työnohjaaja ja pidän onnellisuuskoulutuksia yrityksien henkilöstölle työkyvyn ylläpitämisen tueksi ja virkistykseksi. Pidän lisäksi erilaisia hyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja kursseja. Kaikki työni pyrkii antamaan asiakkaille oivalluksia ja oppeja hyvinvoinnin parantamiseen ja kasvattamiseen. Jokainen voi olla onnellinen.

Perheeseeni kuuluu aviomies Olli-Pekka, poika Niklas sekä kaksi koiraa ja kaksi kania. Kirjoittelen blogissani huomioita, ajatuksia ja oivalluksia mm. elämästä, hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja positiivisuudesta.

Elämä voi olla parempaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s