Maailma pyörii vaikka minä en pyörisi

on

Välillä tuntuu että itse olen kohtuullisen “paikoillani”, mutta maailma pyörii ympärillä kuin nopeutetussa filmissä. Minä olen rauhoittanut omaa elämääni, mutta maailma on lisännyt bensaa koneeseen ja kieppuu kovalla vauhdilla.

Luin viikonlopun Hesarista jutun missä kerrottiin valmentajien ja joogaohjaajien olevan burnoutin kautta uudelleensyntyneitä lifestylelehtien perustarinaa. Ehkä moni on havahtunutkin terveyden menettämiseen. Ehkä myös joidenkin on puhuttava asiasta, jotta burnoutin stigma vähenee ja ihmiset huomaavat että elämää voi rakentaa uuteen suuntaan kriisinkin jälkeen.

Tunnen aika ajoin suurta erillisyyden tunnetta kiireisestä maailmasta. Näen Ihmisiä joilla tuntuu aina olevan kiire jonnekin ja aikataulua suoritettavana. Näen myös ihmisiä jotka puhuvat hiljaisuuden ja kiireettömyyden puolesta, mutta kasaavat itselleen ehkä huomaamattaankin paljon tekemistä ja kalenteriin tapaamisia. Kaipuuta rauhaan tuntuu olevan, mutta ehkä sitä ei vielä osata rakentaa tai heittäytyä hetkeksi vain olemaan.

Mindfulness-kurssit ovat olleet todella suosittuja viime syksystä alkaen. Iloitsen ihmisten kiinnostuksesta tuhatvuotisia taitoja kohtaan. Hassua on, että munkit ovat tehneet harjoituksia uskomalla niiden tehoon muun muassa huomaamalla vaikutuksen itsessään, mutta kiireinen nykyihminen kaipaa tieteellistä näyttöä asiasta. Uusia tutkimuksia Mindfulnessin hyödyllisyyksistä pulpahtelee uutisvirtaan kaiken aikaa. Toisaalta on hyvin mielenkiintoista lukea tutkimuksia siitä mihin kaikkeen rauhoittuminen ja läsnä oleminen auttaa.

Maailma tuntuu tällä hetkellä “vaativan” verkostoitumista, sosiaalisuutta, kontaktien luomista, kiirettä ja joka paikassa mukana olemista. Kuvittelemmeko olemisemme lakkaavan, jos vetäydymme rauhaan hetkeksi? Kiire tuntuu kertovan yksilön tärkeydestä. Varaan kalenteriini joka viikolle aikaa vain olla. Silloin olen varattu itselleni.

Vaikka maailma pyörii ympärillä, se ei tarkoita etteikö itse voisi välillä istua rauhassa. Moni pakenee omia tunteita tekemiseen. Joku voi olla jopa addiktoitunut stressiin. Meillä on vahva ryhmään kuulumisen tarve. Jos “kaikilla” on kiire, kuulun ryhmään kun minullakin on kiire. Jos kriittinen massa ihmisiä päättä lopettaa turhan kiirehtimisen, pitäisi rauhallisemman elämänotteen levitä yhteiskuntaan kulovalkean tavoin.

Minua haastateltiin hiljattain tutkimukseen hidastamisesta. Haastattelussa kysyttiin muun muassa kytköksiä toisiin hidastajiin, ostotapoihin ja ruokailuun. Heräsi tunne, että hidastaminenkin on brändätty tietynlaiseksi mielikuvaksi. Jos olet hidastaja, olet myös slow foodin ystävä ja ehkä aktiivinen erilaisissa hidastamista suosivissa yhdistyksissä? Paradoksaalinen aktiivinen hidastaja?

Olen Life coach eli elämäntaidon valmentaja Heidi Helander-Hyvönen Laajasalosta, jossa myös yritykseni Almonda valmennus Oy sijaitsee. Olen myös työnohjaaja ja pidän onnellisuuskoulutuksia yrityksien henkilöstölle työkyvyn ylläpitämisen tueksi ja virkistykseksi. Pidän lisäksi erilaisia hyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja kursseja. Kaikki työni pyrkii antamaan asiakkaille oivalluksia ja oppeja hyvinvoinnin parantamiseen ja kasvattamiseen. Jokainen voi olla onnellinen.

Perheeseeni kuuluu aviomies Olli-Pekka, poika Niklas sekä kaksi koiraa ja kaksi kania. Kirjoittelen blogissani huomioita, ajatuksia ja oivalluksia mm. elämästä, hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja positiivisuudesta.

Elämä voi olla parempaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s