Viikon ohjelma

13.09.2004 kirjoitti MieTo ry Ei kommentteja »

www onetwotrade com Ti 14.9. vierailu merimuseossa. Kokoontuminen Reposalmen rannassa klo 10.00.
To 16.9. Pelien päivä Ankkurissa klo 9.30 alkaen.
Pe 17.9. Ruokaperjantai/asukasaaamu Ankkurissa klo 9.30 alkaen.

Viikko 37

05.09.2004 kirjoitti MieTo ry Ei kommentteja »

source url Ti 7.9. Sadonkorjuu puutarhapalstalla ja mölkyn peluuta mökillä. Kokoontuminen Reposalmen rantaan klo 10.00.
To 9.9. Elokuva Juoksuhaudantie (Kinopalatsi). Kokoontuminen Herttoniemen metroasemalla klo 11.00.
Pe10.9. Ruokaperjantai/asukasaamu Ankkurissa klo 9.30 alkaen.

get link Vaikka ilmat ovatkin viilenneet, niin veneilykausi jatkuu ja mökille pääsee.

Lisää kuvia

01.09.2004 kirjoitti Webmaster Jouni Ei kommentteja »

forum rencontre 34 MieTon kuva-albumiin on lisätty uusia kuvia yhdistyksen mökiltä. Tämän lisäksi kuva-albumin selaamista on pyritty helpottamaan: nyt albumissa pääsee siirtymään eteen- ja taaksepäin joutumatta palaamaan välillä yhteenvetosivulle.

Toiminta viikolla 36

27.08.2004 kirjoitti MieTo ry Ei kommentteja »

Tiistaina 31. päivä kokoonnutaan Ankkuriin klo 9.30 josta mahdollinen lähtö veneilemään Herttoniemenrannasta.

Torstaina 2. syyskuuta sama ohjelma kuin tiistaina.

Mikäli ilmat eivät suosi veneilyä niin harrastamme pelejä Ankkurissa yms.

Perjantaina 3.9. ruokaperjantai Ankkurissa.

Viikolla 35

22.08.2004 kirjoitti MieTo ry Ei kommentteja »

Tiistaina ja torstaina Vartiosaareen. Tapaaminen tavalliseen tapaan Reposalmenrannassa klo 10. Perjantaina yhdistyksen ruokaperjantai asukastalo Ankkurissa klo 10 alkaen. Tervetuloa.

Kuvia

21.08.2004 kirjoitti Webmaster Jouni Ei kommentteja »

MieTon kuva-albumi on valmis. Albumi tulee luonnollisesti täydentymään ajan kuluessa. Käykääpä katsomassa ja verestämässä muistoja.

MieTon uudet nettisivut käyttöön

21.08.2004 kirjoitti Webmaster Jouni Ei kommentteja »

Kuten huomaat, sivustomme ovat uudistuneet. Olemme pyrkineet kehittämään sivuistamme entistä helppokäyttöisemmät ja kevyemmät. Sivujen ilme on nyt mielestämme kohentunut mukavasti.

Selaile ja lähetä palautetta joko kommentoinnin kautta tai suoraan webmasterille. Voit lukea toisten kommentteja tai voit kirjoittaa oman kommentin liittyen kyseessä olevaan uutiseen klikkaamalla uutisen alla olevaa linkkiä ’kommentti(a)’, jonka jälkeen valitaan ’Post a comment’. Voit kommentoida rekisteröitymättä valitsemalla vaihtoehdon ’Or Post Anonymously’.

Kesäloma on ohi

05.08.2004 kirjoitti Webmaster Jouni Ei kommentteja »

Kesäloma on yhdistyksenkin osalta ohi ja tavanomaiset tapaamiset jatkuvat yhdistyksen järjestämänä. Tapaamme tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin Vartiosaaressa. Vene hakee mökkeilijät Reposalmenrannasta kyseisinä päivinä kello 10.00.

Tule jo tämän viikon torstaina mukaan toimintaan. Perjantaina tehdään ruokaa saaressa.

Panee ajatteleen…

12.07.2004 kirjoitti MieTo ry Ei kommentteja »

Minäpoika alan nyt radio- ja levyarvostelijaksi. Sekin on mahdollista Mielenterveysseuran paikallisyhdistyksen puheenjohtajalle. Tämä seuraavakin asia nimittäin liippaa läheltä mielenterveyttä – ainakin jokaisen radionkuuntelijan. Näin uskon, sillä paljon tästä asiasta tulee juttua oman ikäisteni eli nuorten aikuisten (?) – siis plusmiinus nelikymppisten kanssa.

Olen innokas radion kuuntelija. Yhtä asiaa olen ihmetellyt. Kuinka sieltä toosasta tulee niin tolkuttomasti sitä hippispoppisrokkishevonpaskaa? Kuka sitä kuuntelee, en ainakaan minä, sillä kanava kääntyy aika nopsaan. Nyttemmin olenkin puoleni valinnut. Radiossa on yleensä päällä Ylen kanavat tai Radio Helsinki, kun se Helsingin alkuperäinen rokkikanava muuttui poppiskanavaksi. Useimmiten ehkä päällä kuitenkin on se gruuviradio, sillä sieltä tulee hyvää tausta- eli hissimusiikkia ja joskus myös kelpo kappaleita. Kanavan vallinnassa tärkeää on myös se, ettei tarvitse kuunnella ns. juontajien laimeaakin laimeampia visailuja ja muka tärkeitä juttuja, tekovitsailuja.

Makuasioista ei voi muuta kuin riidellä. Silloin kun minä olin nuori niin kuunneltiin kunnon heviä: Black Sabbathia, Deep Purplea, Van Halenia, Böc’ia ja semmoisia, itse kuuntelin Rushiakin, vaikken osaakaan soittaa mitään instrumenttia. Silloin vanhemmat kauhistelivat pitkätukkahuumehippi –rokkia. Mitenkä se kuitenkin tuntuu jotenkin aidommalta touhulta kuin nykyiset tyttöjen ja poikien idolspoppikset ja muut. Helkkari soikoon, missä kohtaa se ikäpolvien kuilu menee ja olenko itse tullut jo aivan eläkeikään.

Hyvää musiikkia kuulee edelleenkin. Työtoverini toi autoomme uuden levyn, jota on sitten kuunneltu ja välillä huudatettukin soittimessa. Ilahduttavaa on kuunnella aikuisten miesten kirjoittamia tarinoita ja hyviä melodioita. Olisiko hyvä musiikki sitten sitä, että siinä jollakin on jotain sanottavaa – yleensä silloin kuunnellaan, se puolestaan tuottaa tuntemuksia ja ajatuksia.

Autossa soi: ”… on olemassa asioita – niin kipeitä – ja vaikeita, ettei niistä puhumalla selviä…”.

Tarina liikutti, tuotti elämyksen ja – pani ajatteleen. Täytyi olla hyvä kappale.

Hyvää kesän jatkoa.

Työttömyydenhoitoa vapaaehtoistyönä?

29.06.2004 kirjoitti MieTo ry Ei kommentteja »

Muutama vuosi sitten tuntui olevan muotiakin puhua syrjäytymisestä ja edelleen tuota termiä paljolti käytetään. Ilmeisesti syrjäytymisellä ja syrjäytyneillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet yhteiskunnassa marginaaliin. Useimmiten siihen liitetään elämänhallinnan kirpoaminen. Toimeentulo muodostuu yhteiskunnan tukimuodoista, päihdeongelma on yleistä ja muutenkaan ei juuri ole positiivista osallistumista oman tai läheisten hyvinvoinnin ylläpitoon. Silloin kyllä puhutaan ongelmasta.

Muistelenpa kuitenkin, että jokin alan tutkija on arvostellut koko syrjäytyneet -termin käyttöä liian osoittelevana. Huoli oli, että termillä pahoinvointi laitetaan yksilön itsensä syyksi. Pitäisi puhua yhteiskunnan syrjäyttämistä ihmisistä. Olisiko niin, että yhteiskunta menollaan on syrjäyttänyt ihmisiä. Onko meno niin kiihkeää, että keskipakoisvoiman heittämänä se osa ihmisistä, jotka eivät jaksa pyörteessä pitää kiinni yhteiskunnan keskiöstä paiskautuu sen reunoille? Tuo tuntuu jo kauhukuvalta. Jos niin olisi niin hyvin ymmärrän, että siitä jännityksestä haluaakin eroon ja rauhaan hieman syrjemmälle – vapaaehtoisesti. Puhutaan oravanpyörästä. Moni haluaa oravanpyörästä pois. Syrjään mennyt ei siis välttämättä ole pahoinvoiva, vaan järkevän päätöksen tehnyt ihminen. Syrjässä olevia lienee siis monenlaisia. Henkinen rauha talouden edelle on viisautta, mutta tähän ylellisyyteen harvalla vain on varaa. Täällä on vain pärjäiltävä.

Mikä tuota pyörän vauhtia sitten aiheuttaa? Yhteiskunnan kehittyminen, työelämän haasteet, kouluttautumisen vaatimukset? Useinkin syrjäytymisen ja työttömyyden väliin laitetaan yhtäläisyysmerkit. Työttömyys harvemmin on vapaaehtoista. Huonoina vuosina työttömiä tuli kasapäin, kun yritykset joutuivat saneeraamaan. Monia noista työpaikoista ei ole enää koskaan tullut takaisin, ammattialojakin on hävinnyt. Huonoina vuosina työttömäksi joutunut ei enää löydä sitä työtään, josta joutui työttömäksi. Töistä pois joutuminen kirvoittaa otteen keskiöstä. Elämänhallinta voi olla vaikeaa, jos talouden kanssa tasapainoileminen on jokapäiväistä.

Totta on se, että mikäli työttömyys on pitkittynyt vuosien mittaiseksi, niin minimitoimeentulolla eläminen pikkuhiljaa kurjistuttaa taloutta ja asettaa ihmisen haavoittuvaksi taloudellisessa mielessä. Pienetkin lisämenot järkyttävät elämää. Tapahtuu köyhtymiskehitys. Seurauksena saattaa olla aktiivisuuden vähenemistä, uskon puutetta tulevaisuuteen, lamautumista. Onneksi kuitenkaan innovatiivisuus, kekseliäisyys ja henkinen viriiliys ei maksa mitään. Olen ollut mukana Mielenterveysseuran työllisyyshankkeissa ja muutoinkin työskennellyt sosiaali– ja terveyspuolen hommissa ja voin sanoa, etten montaakaan välinpitämätöntä ihmistä ole kohdannut. Monta taloudellisesti köyhtynyttä sekä työllistymisen haasteiden edessä luovuttanutta kuitenkin.

Lienee niin, että paras keino auttaa ihmisiä pois köyhtymisen alhosta on antaa tukea työllistymiseen. Työllistyminen parantaa taloudellista tilannetta. Talouden kohenemisen myötä mahdollisuudet elämäntilanteen kohentamiseen paranevat. Sanotaan ettei raha tuo onnea, mutta kyllä se kummasti rauhoittaa. Pitänee paikkansa. Looginen jatkokysymys seuraa. Kuinka ihmeessä sitten löytää ihmisille työtä? Monille paras keino työllistyä on kouluttautua. Koulun penkille lähtemisessä on kuitenkin kynnys, liian iso kynnys monille.

On aika iso palanen vapaaehtoistyölle tuo työllistymisen tukeminen. Siihen olemme kuitenkin omalta osaltamme lähteneet mukaan Ankkurit Ylös –hankkeella. Mitä sellaista lisäarvoa vapaaehtoistyö voi tuoda mitä ei työvoima- ja sosiaalitoimen toimesta ole jo tehty? Ehkäpä siinä kuitenkin on pieni punainen lanka. Vertaistuki. Monasti olen huomannut, että viranomaisen toimesta annettu tuki työllistymiseen usein kaatuu uskon puutteeseen, vaatimus kouluttautumisesta tuntuu mahdottomalta kynnykseltä. Vertaisen toverin antama tuki asioiden pohtimiselle, yhteinen realistinen arviointi tilanteesta ja mahdollisuuksista saattaa kuitenkin avata uusia näkymiä, henkinen kynnys madaltuu. Onnistuneen loikan työttömyydestä työllisyyteen tehneen vertaisen antama usko asioiden todelliselle kohenemiselle on kullanarvoista. Tärkeää on löytää se oma juttu. Tämän jälkeen saatu viranomaistuki ja tieto asioiden käytännön edistämisestä voi viedä työttömyydestä työllisyyteen. Tästä on kyse Ankkurit Ylös –hankkeessa. Homma myös toimii kohtuullisen hyvin. Se on tutkittu ja testattu Suomen Mielenterveysseuran Kolmas Linkki –projektissa. Omassa hankkeessamme käytämme pohjana tuossa projektissa syntynyttä käsikirjaa.

Hyviä kesäkelejä toivotellen.