http://katietraxler.com/?vuiowew=rencontres-el-abiodh-sidi-cheikh&770=fa Kävelymeditointi on helppo tapa katkaista kiireistäkin päivää. Kävelymeditointia voi tehdä kymmeniä sekunteja tai kymmeniä minuutteja. Harjoitetta voi tehdä pienien siirtymien yhteydessä, vaikka huoneesta toiseen siirtyessä tai pidemmillä kävelylenkeillä ennalta päätetyn etapin nauttien.

site rencontre amerique latine Kävelymeditointia voi tehdä monella tavalla. Yksi tapa on kävellä kuin olisi onnellisin ihminen maan päällä.

conocer personas del salvador Kun ihmiset kuulevat onnellisuuskävely tehtävän annosta, näen usein epäuskoisia kasvoja ja pieniä hämmennyksen ääniä. Emme ehkä ole koskaan ajatelleet, että voisimme nostaa onnellisuuden tunteen esiin ihan vain päättämällä tehdä niin. Mutta kun harjoitusta on tehnyt hetken aikaa, moni huomaa että harjoitus alkaa aukeamaan ja hyvä olo leviämään.

homme cherche nounou » Read more: Onnellisuuskävelyä

go site Hiljaisuus on lepoa, ainakin itselleni. Tosin emme koskaan ole absoluuttisessa hiljaisuudessa, vaan ympärillämme on aina ääniä, sekä voimme myös kuulla sisäisiä ääniä, kuten vaikka sydämenlyöntejä.

http://asiaautomotive.com.sg/macros/6065 Meditointiharjoittelua aloittava kokee usein ympäristön äänet häiritseviksi. Äänet tuottavat muistoja ja tunnelmia. Ne kertovat mieleemme tarinoita. Toiset äänet koemme miellyttävinä ja toisista emme pidä. Toiset äänet ovat mielestämme erittäin häiritseviä.

http://www.paperiandco.com/mikidis/10080 Alussa monet syyttävät harjoittelun vaikeutta jostain itseä häiritsevästä ympärillä olevasta äänestä. Viereisellä kadulla liikkuvan hälytysajoneuvon sireenin ääni häiritsee ja tulee tunne, että kun tuo ääni vain katoaisi, niin voisin keskittyä.

source url Olen kokenut itse liikenteen metelin erittäin häiritsevänä ihan arjen keskelläkin. Hiljattain jotain muuttui. Liikenteen metelistä tulikin harjoituksen aikana pehmeä “pilvi” ympärilleni, jossa oli erittäin hyvä olla. Olisin voinut olla “liikennemelupilvessä” tyytyväisenä vaikka kuinka pitkään. Kun en vastustanut ääniä, ja otin ne osaksi harjoitusta, ne muuttivat luonnettaan. Tuo sama tunne on kantanut arkeen. Ohimenevä liikenne ei tunnu enää niin häiritsevälle. Se lähinnä muistuttaa että voin meditoida meteliä.

» Read more: Äänet meditoitaessa

Tämä on ymmärtääkseni englantilaisen kirjailijan omakohtainen tapahtuma, mikä muutti hänen elämänsä täysin. Itseäni tarina koskettaa syvältä.

Kirjailija kertoo, miten opiskeluaikoina poliisi oli kolkuttanut hänen ovelleen alkuillasta, mutta hän ei ollut avannut ovea, koska ei ollut maksanut vuokraansa moneen kuukauteen ja luuli saavansa häädön. Hän jäi kuitenkin miettimään, että äiti ei ole voinut hyvin moneen kuukauteen, joten hän soitti kotiin ja kuuli että hänen äitinsä on sairaalassa, eikä hänen uskottu selviävän yötä, joten isä pyysi tulemaan kotiin saman tien.

Hän pääsi rautatieasemalle, jossa hänelle selvisi, ettei hän ehtinyt illan viimeiseen junaan Leedsiin. Juna olisi lähdössä Peterboroughiin, mutta sekin myöhästyisi sieltä Leedsiin jatkavasta junasta 20 minuuttia. Hänellä ei ollut rahaa taksiin. Hän osti silti lipun kotiin, ajatellen vaikka varastavansa auton tai rahaa Peterboroughissa päästäkseen kotiin. Olihan hänellä ruuvimeisselikin taskussa. Hän tekisi mitä tahansa päästäkseen ajoissa kotiin. Hän tiesi isänsä äänestä, että hänen äitinsä tulisi kuolemaan sinä yönä. Hän aikoi päästä kotiin keinolla millä hyvänsä.

» Read more: Hyvä kiertämään

Yksi kauneimpia ja ehkä vaikeimpiakin taitoja, on myötäelämisen taito ja taito iloita toisen onnesta. Myötäelämistä ja empatiaa tarvitaan, jotta osaamme olla toistemme kanssa sovussa ja rauhassa.

Kuuntele toista ihmistä. Kuuntele aidosti mitä hän sanoo. Ymmärrys alkaa kuuntelulla. Emme voi olettaa tietävämme mitä toiset ajattelevat ja kokevat. Jokainen todellisuus on omanlaisensa ja muodostuu kaikesta aiemmin kokemastamme ja oppimastamme.

Myötätuntoa voi harjoitella. Myötätunnon tunteen voi antaa kasvaa. Mindfulness harjoitukset opettavat kuuntelemaan myötätuntoisesti ja arvostelematta itseä ja toisia. Mindfulness opettaa kohtelemaan itseä ja toisia myötätuntoisesti. Voit kokeilla myötätunto harjoitusta nettisivuillani.

» Read more: Myötäelämisen taito

Silmiini osui koskettava juttu yksinäisyydestä. Kirjoitus sai muistojen tulvan mieleeni. Lasten ja nuorten elämä ei ole niin helppoa, kuin usein haluaisimme uskoa. Aikuinenhan hoitaa – toivottavasti –  ruoan pöytään, katon pään päälle ja lämpöä taloon.

Kuulun itse niihin joita opiskelu on alkanut kiinnostamaan vasta aikuisena. Koulu sujui ihan  kohtuullisesti, mutta en saanut siitä irti sitä mitä olisin voinut saada. Olen ollut “hukattu resurssi”.

“Jos lapsi on jätetty välitunnilla yksin, hän keskittyy oppitunnin aikana pahanolon tunteisiinsa. Sama ilmiö on kiusatuilla lapsilla. Yksinäisillä lapsilla ja oppimisvaikeuksilla on tutkimuksen mukaan vahva yhteys, tietää erikoistutkija Niina Junttila.”

Ensimmäisen kerran jouduin eroon luokkatovereistani ensimmäisen kielivalinnan takia. Vanhempani valitsivat minulle kielen, mitä itse en halunnut, mitä kukaan ystävistäni ei valinnut. Kaveripiiri uusiutui. Oli sopeuduttava uuteen vaiheeseen elämässä. Vaihdoin myös koulua monta kertaa muuttojen takia. Olen joutunut vaihtamaan koulua myös uuden koulun valmistumisen myötä. Jokaisella kerralla kaveripiiri on uusiutunut tai olen tullut uutena oppilaana luokalle. Toki kokemukset ovat opettaneet sitkeyttä ja rohkeutta, mutta ovat ne vaatineet myös energiaa, minkä olisi voinut käyttää itse koulutyöskentelyynkin.

» Read more: Lasten ja nuorten yksinäisyys

Valmennustyössäni tapaan ihmisiä, jotka ovat unohtaneet keitä he ovat tai mistä he pitävät, mikä saa heidät nauramaan. Nykypäivän kiireet ja ulkopuolelta tulevat vaatimukset saavat meidät herkästi unohtamaan itsemme. Jossain kohtaa tulee herätys, että ei tunne enää itseään. Ei tiedä mitä haluaa. Mindfulness on hyvä tapa tutustua itseen uudelleen. Löytää tien itseensä. Jotta jaksamme huolehtia toisista, meidän tulee itse olla hyvässä kunnossa.

Mindfulness harjoittelussa ei pyritä sulkemaan pois ajatuksia, tunteita eikä kehotuntemuksia. Mindfulness harjoittelussa pyritään rauhoittamaan pään sisällä oleva ajatusten sekamelska keskittymällä olemassa olevassa hetkessä tapahtuviin asioihin. Esimerkiksi saatetaan hetken aikaa keskittyä hengitykseen ja sen liikkeeseen, sen jälkeen hetken aikaa kehotuntemuksiin ja sen jälkeen hetken aikaa huomioimaan mitä ajatuksissa tapahtuu. Tai voidaan koko harjoituksen ajan keskittyä siihen mitä kuulemme.

Harjoitusten tuottamissa tuntemuksissa ja ajatuksissa ei ole väärää, olivatpa ne mitä tahansa. Hetki on mitä se on. Tekniikka itsessään on hyvin helppo, mutta nykyelämään tottuneille aivoille voi olla haasteellista rauhoittua olemaan yhdessä asiassa. Eräällä kurssilla osallistuja selasi koko illan ajan edessään olevaa kirjaa. Harjoituksiin hän kyllä osallistui. Loppuillasta hän rohkeni kysyä: ”Onko tämä todella näin yksinkertaista? Olen lukenut tätä kirjaa, enkä ymmärrä siitä mitään, mutta täällä tämä kuulostaa selkeälle.”
Harjoitukset todella ovat yksinkertaisia, haastavuus tulee siitä, että tarkoituksena on olla itsensä kanssa hiljaisuudessa, huomata kun ajatukset karkaavat omille poluilleen, päästää irti näistä ajatuksista ja tulla takaisin harjoitukseen.

» Read more: Mitä on mindfulness?

Vaikka yhä useampi on löytänyt meditoinnin ja läsnäolon avuksi stressin hallintaan ja tieksi kohti rauhallista elämäntapaa, kuulee myös ennakkoluulojen värittämiä luuloja harjoittamisesta.

En voi tulla meditointikurssille, koska en osaa rauhoittua. Olen niin tottunut toimimaan nopeasti – kaiken aikaa. Kursseilla kaikki harjoittelevat. Meditointi on harjoittelua lopun elämää. Ihmisen mieli on tehty ajattelemaan, joten vaikka kuinka harjoittaisi, mieli lähtee aika ajoin vaeltelemaan. Kurssi on hyvä paikka harjoitella, koska ryhmässä tekeminen auttaa yrittämään. Kun vieruskaverikin yrittää, on itsekin helpompi yrittää.

90 minuuttia on liian pitkä aika tehdä harjoitusta. Jokainen varmastikin opettaa oman persoonansa ja mieltymystensä kautta, mutta minun kursseillani 90 minuuttiin mahtuu neljästä kuuteen harjoitusta. Harjoitusten välillä voi ottaa pienen paussin ja toisinaan harjoituksesta toiseen voi liukua ottamatta taukoa. Usein on mahdollista valita toimintatapa itse. Harjoitusten aikana on aina mahdollista nousta juomaan tai vessan tai kävelemään, jos itsestä tuntuu sille. Monet harjoituksista voi tehdä makuullaan ja nukahtaminen on sallittua.

» Read more: Ennakkoluuloista meditointiin

Sanotaan että jos rakastat jotain, päästä se irti, jos se tulee takaisin, se on sinun. Irtipäästäminen on yksi keskeinen Mindfulness harjoitus.

Mindfulness opettaa huomioimaan mitä tapahtuu hetkessä, ajatukset huomioidaan, mutta niihin ei ole tarkoitus takertua. Ajatukset ovat kuin pilviä taivaalla. Niitä syntyy, ne muuttuvat ja ne katoavat. Niitä voi katsella, mutta niissä on vaikea roikkua kiinni. Irti päästäminen ajatuksista, varsinkin ikävistä ja vahingollisista ajatuksista, helpottaa elämää.

Irtipäästämistä voi harjoittaa myös asioiden suhteen, jotka eivät enää palvele itseä. Voit päästää irti vahingollisista tavoista tai vaikka katkeruuden tunteesta. Kun tunnemme katkeruutta meitä loukannutta ihmistä kohtaan, tuo ihminen ei tiedä siitä mitään. Hän voi kulkea läpi koko elämänsä loukkaantumisesta tietämättä. Kuka oikeasti kärsii katkeruudesta ja asian muistamisesta?

» Read more: Irtipäästäminen

Loman suunnittelun tiedetään kohottavan mielialaa. Nyt suurin lomakausi on ohitse, joten on aika miettiä mitä mukavaa on tuloillaan seuraavina viikkoina ja kuukausina. En henkilökohtaisesti suosi ns. elämyskulttuuria, mutta mielialan ylläpitäjänä sitä voi hyvin hyödyntää.

Mitä odotat pääseväsi tekemään tulevien viikkojen kuluessa? Tieteen mukaan, se on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joita voi kysyä itseltäsi. Se mukava asia tai tapahtuma tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, mikä auttaa nopeasti muuttamaan olotilan paremmaksi. Keskität huomion positiiviseen ja siihen mitä voit itse kontrolloida sen suhteen. Vaikka valita osallistutko miten ja millä lailla.

» Read more: Mitä odotat tulevilta viikoilta?

Kuinka paljon oikeasti toimimme miten toimimme, koska olemme sosiaalisia olentoja sosiaalisessa ympäristössä ja välitämme siitä miten meistä ajatellaan? Miten paljon yritämme olla viileitä ja käymme kauppaa vaikka peukutuksilla ja tykkäämisillä?

Itse huomaan usein miettiväni, etten halua pahoittaa kenenkään mieltä. Mikä sopii muutoinkin omaan toimintaani, mutta joskus kun en löydä tapaa sanoa asiaa niin selkeästi että tulkintavaikeuksia ei pitäisi tulla, niin jätän sanomatta. Pitäisi kuitenkin oppia rohkeutta sanoa mitä haluaa sanoa, kun tarkoitus ei ole vahingoittaa ketään.

Sain kerran haukkumakirjeen sähköpostiini eräästä tapauksesta. Henkilö ymmärtääkseni koki, että olin astunut hänen varpailleen, ja antoi palaa. Minä olin toiminut kuten minulta oli pyydetty ja pyytäjällä oli auktoriteettia pyytää. Olin uusi enkä tuntenut ihmisiä. Selitin miten asiat olivat menneet. Paluupostina sain viestin, että hän vain halusi saada minussa “jokin reaktion” aikaiseksi.

En usko toisen mielenpahoittamisen järkevyyteen tai pikkuasioista mielen pahoittamiseen. Pahan olon levittäminen ei ole koskaan toimiva ratkaisu. Pahaa tarkoittavien sanojen sanominen ei hyödytä mitään. Ja miksi reaktion saisi vain provosoimalla, asiallisesti kysyminenkin toimii.

» Read more: Hauskuutta ja hilpeyttä