Työhyvinvointi on tärkeä asia miltä tahansa kantilta katsottuna. Taloussanomissa oli 15.11.2010 mielenkiintoinen juttu työhyvinvoinnista.

”Dosentti Katariina Hinkka Kelan tutkimusosastolta uskoo, että toiminnassa on lähivuosina siirryttävä painottamaan enemmän “aivokuntoutusta”. Kelalla on jo käynnissä kehityshanke, jossa etsitään nykyihmisille paremmin sopivia sparraus- ja piristysmalleja. Nykyään pääkopan pettäminen, masennus ja henkiset vaivat alkavat olla suurimpia työkyvyttömyyden syitä. Kuntoutukseen on aina sisällytettävä ihmisen työn uudelleenjärjestelyä ja useimmissa tapauksissa työpaikan johtamistapojenkin uusimista. Kuntoutus onnistuu vain jos työ alkaa taas tuottaa henkistä mielihyvää tekijälleen, työeläkeyhtiö Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen sanoo.”

Tätä uutista oli suuri ilo lukea. Edustan itse kohtuullisen uutta ammattikuntaa, jonka osaamista aletaan vasta pikkuhiljaa arvostamaan. Olen nähnyt työhyvinvointikoulutuksia, missä henkilökunnalle on kerrottu mistä työhyvinvointi rakentuu, muttei ole annettu ideoita mitä itse voi tehdä asian eteen. Olen kuullut virkistyspäivistä, joihin on kalliilla rahalla ostettu nimekkäiltä yrityksiltä ”pihaleikkejä ja seikkailurata”, ilman että ryhmässä toimimista on mitenkään purettu jälkikäteen tai yritetty osoittaa mitä toiminnasta on opittu tai miten tapahtunutta voitaisiin hyödyntää.

» Read more: Aivokuntoutusta ja -sparrausta

Omassa työssäni huomaan yhä useamman ihmisen pysähtyvän miettimään, miksi hän on onneton kaikkien mahdollisuuksien ja tavaramäärien keskellä. Uskon, että tavaralla ja materiaalilla mitattuna olemme tulleet hyvinvointimme määränpäähän jo aikaa sitten, mutta moni vielä yrittää tehdä itseään onnelliseksi ”vanhalla tavalla” eli ostamalla sekä keräämällä tavaraa ympärilleen. Pikkuhiljaa ihmiset heräävät etsimään itselleen uusia (ihmiskunnalle vanhoja) tapoja löytää onnellisuutta ja tasapainoa elämään. Iloitsen ihmisten oivalluksista. Meillä jokaisella on aarteita sisällämme. Niitä kannattaa etsiä.

Kiire hukuttaa monet hyvät ajatukset ja ideat. Anna itsellesi aikaa vain olla, jotta ehdit kuuntelemaan mitä sinulla on sanottavaa. Meditointi on yksi tapa rauhoittua kiireeltä, maadoittua hetkeen. Meditointi ei ole salatiedettä, eikä siihen tarvitse liittää uskonnollisia aspekteja, jos ei halua. Meditointi on yksi tapa päästä yhteyteen oman itsensä kanssa. Ohjattuja meditaatioharjoituksia löytyy paljon kirjoista, lehdistä ja netistä (varsinkin englanniksi löytyy valinnanvaraa: www.audiodharma.org/series/1/talk/1835/ ) Monesti meditoimme jo tietämättämme. Kun pelkästään pysähdyt ja kuuntelet itseäsi tai kehotuntemuksiasi tai hengitystäsi hetken, on se jo meditointia.

» Read more: Sisäisiä aarteita

Mitä ajattelit äsken? Mitkä ajatukset pyörivät mielessäsi uudelleen ja uudelleen? Nämä ajatukset muokkaavat elämääsi ja kokemuksiasi. Jos ajatuksesi olivat mukavia, itseä ja muita kunnioittavia, voit olla tyytyväinen itseesi. ”Halutessamme iloa elämäämme, meidän on ajateltava iloisia ajatuksia” on opettanut Louise Hay jo vuosikymmeniä sitten.

Olen yrittänyt saada kiinni omista ajatuksistani. Mindfulness-harjoittelu auttaa siinä. Meditoinnin aikana kiinnitetään huomiota myös siihen minne ajatus karkasi ja tuodaan se sitten takaisin harjoitukseen. Olen huomannut miettiväni paljon työasioita. Ajatukset karkaavat herkästi myös toisten ihmisten kohtaamisiin sekä omiin ideoihin. (Luovuuden lisääntyminen meditoinnin avulla on mahtava ”sivuvaikutus”!)

Olisi hyödyllistä pystyä muuttamaan omat ajatukset positiivisemmiksi, iloisemmiksi ja avoimiksi elämän seikkailulle. Uskon, että ajatuksemme vetävät puoleemme niitä asioita joita ajattelemme. Kuinka usein onkaan ollut mielessä joku ihminen, jota ei ole vuosiin ajatellut, saati tavannut, ja yhtäkkiä hän tulee vastaan kadulla tai kaupan kulmalla. Tai pieni viesti saapuu sähköpostilla.

» Read more: Tietoisuustaitoja

Olen jäänyt pohtimaan poikani viimeviikkoista kommenttia siitä miten ”Oppitunnilla on mukavaa, jos opettaja on hyvällä tuulella”. Kun tiedämme, että positiiviset tunteet auttavat ajattelemaan laaja-alaisemmin ja yhdistämään asioita laajemmin, mikä on tärkeää isojen kokonaisuuksien oppimaisessa, niin miten voisimme auttaa opettajia ja oppilaita pysymään jaksavina ja hyväntuulisina, jotta koulussa olisi suotuisa oppimista edistävä ilmapiiri?

Kysyin pojaltani miten hän huomaa, että opettaja on huonolla tuulella. Opettajista tulee kuulemma silloin pikkutarkkoja ja he pitävät parempaa kuria. Paremmasta kurista seuraa tietysti vähemmän häiriöitä ja meteliä tunnilla, mikä puolestaan edesauttaa oppimaan. Jos opettaja suorastaan pelottaa, tulee oppimisesta vaikeaa.

Entä kun oppilasta kiusataan koulussa? Ei ihme, että kiusaaminen vaikuttaa koulumenestykseen, koska kiusatun aivot alkavat toimia limbisen järjestelmän kautta ”taistele tai pakene”-tilassa. Silloin ei ajatuksiin mahdu mitään muuta, kuin kuinka selvitä hengissä päivästä. Mistä tulee voimaa ja energiaa opiskeluun oppilaalle, jolla ei ehkä ole yhtään ystävää tai tukijaa koulussa ja jokainen päivä on hengissä pysymistä?

» Read more: Toiveissa hitaita kouluja

Tiedämme, ettei raha tuo onnea, mutta toivomme silti lottovoittoja ja palkankorotuksia. Kummallista? Kyllähän elämä varmasti olisi helpompaa, jos tulevaisuus olisi taloudellisesti turvattua, mutta onnellisuutta se ei kuitenkaan takaa.

Miten palkankorotukset vaikuttavat työssä viihtymiseen? Tiedämme ainakin sen meistä ihmisistä, että iso osa ei ole tyytyväisiä, jos kaikki saavat palkankorotuksen. Jos itse saa palkankorotuksen, mitä muut eivät saa, se tekee tyytyväiseksi, jopa onnelliseksi – ainakin hetkeksi. Isompaan palkkaankin tottuu nopeasti. Kulutustottumukset usein kasvavat, kun palkka kasvaa. Meillä on nyt historian paras varallisuus Suomessa, mutta onnellisuutemme taso alenee vuosi vuodelta. (Onneksi työssä viihtymiseen vaikuttavat muutkin asiat, kuten työn merkityksellisyys.) Rahalla voi myös tehdä itseään onnelliseksi auttamalla muita rahojen avulla. Auttaminen tuo onnea auttajalle.

Ihminen tottuu siihen mitä hänellä on. Kun saamme jotain, totumme siihen ja toivomme jo hetken kuluttua parempaa, suurempaa, uudempaa, kiiltävämpää. Kun perustarpeemme tulevat tyydytetyksi, ei rahan lisääntyminen enää lisää onneamme. On taito oppia tyytymään siihen mitä on. Arvostamaan olemassa olevaa, ja olemaan peräti kiitollinen siitä. Mihin kiinnitämme huomiota, se vahvistuu. Kiitollisuuden päiväkirja on hyvä ja helppo keino kiinnittää huomiota olemassa oleviin hyviin asioihin.

Kiitollisuuden päiväkirja voi olla vihko, lehtiö tai yksittäinen paperi. Tarkoituksena on joka ilta kirjoittaa asioita, joista voi olla kiitollinen. Empiirisen tutkimuksen mukaan jo kolmen päivän kuluttua ihminen huomaa muutoksen omassa mielialassaan parempaan suuntaan. Omassa elämässä hyvin oleville asioille kannattaa antaa huomiota, koska ne vahvistuvat. Kukaan tuskin kurjuutta haluaa vahvistaa, mutta teemme sitä huomaamattamme, kun puhumme siitä ystävillemme tai mietimme sitä oman pään sisällä.

» Read more: Onnellisuustaidoista

Kaikilla meillä on välillä huonoja aamuja ja huonoja päiviä, jopa huonoja viikkoja. Joskus olemme niin onnekkaita, että jokin ulkopuolinen tapahtuma muuttaa mielialaamme mukavampaan suuntaan ja siten ”pelastaa päivämme”.

Samalla tavalla kuin valitsemme mitä teemme päivän mittaan tai miten ne teemme, valitsemme myös ajatuksemme. Ajatusten hallinta ei ole helppoa, mutta se on tehtävissä. Ajatuksesta seuraa tunnereaktio. Eli mitä ajattelemme, ilmenee koettuina tunteina.

» Read more: Mitä valitsen elämääni?

Olen omaa ajanhallintaani muokannut uusiksi jo kohta kolme vuotta. Teen prosessia pikkuhiljaa yksi askel kerrallaan elämäntilanteeni mukaan. Olen kiinnostunut tavaran karsimisesta ja vähentämisestä, sekä kokonaisvaltaisesta elämän hidastamisesta ja tässä hetkessä olemisesta nauttimisesta. Kun naputtelen tätä kirjoitusta näppäimistöllä, tuon ajatukseni välillä takaisin siihen, mille näppäimen painaminen tuntuu sormenpäissä. Mille pakarat tuntuvat istuinta vasten? Mille kehossani tuntuu juuri nyt?

Luin hyvän kolumnin ajanhallinnasta Hyvä terveys-lehden numerosta 8/2010. Tommy Hellsten kirjoitti, mitä itsekin olen pohtinut useasti. Hellsten ihmetteli ajanhallinta-kursseja, joissa opetetaan mahduttamaan enemmän asioita ja elämyksiä kalenteriin. Ajattelemme, että aikaa vähän ja siihen pitää mahduttaa mahdollisimman paljon. Ajasta tulee ongelma, sen sijaan, että se olisi meille voimavara.

Olen lukenut jopa kollegoideni haastatteluja lehtijutuista, joissa on pohdittu, miten ajan saisi riittämään. Yksi perusneuvo mitä ihmettelen, on ostaa kalenteri, missä on tilaa myös iltamenoille. Näin kalenteriin saa myös omat henkilökohtaiset menot aikataulutettua, kuten harrastukset ja laatuaika puolison ja lasten kanssa. Missä on neuvon logiikka? Aikatauluta entisestään, niin et stressaa? En toki kiellä etteikö se voisi jollekin toimia, mutta eikö aikaa olisi parempi raivata esiin turhanpäiväisistä ja ylimääräisistä asioista? Jos minun viikkoni olisi aikataulutettua aamusta iltaan, kokisin sen stressaavana. Itse pyrin tyhjentämään kalenteria, jotta minulla on vapaa-aikaa ja voin tehdä sen suhteen mitä kulloinkin huvittaa. Tai ihan vain olla.

» Read more: Ajanhallintaa

Olemme kaikki varmasti kohdanneet käsitteen ”kaikki mulle tänne heti”. Sillä tarkoitetaan nopeaa itsekästä toimintaa. Emme malta odottaa asioita, vaan haluamme nopeasti tyydyttää omat tarpeemme ja halumme, minkä jälkeen siirrymme seuraavaan haluun tai impulssiin. Ostamme haluamamme tavarat heti. Syömme haluamaamme ruokaa heti. Jonkun kohdalla käyttäytyminen tarkoittaa pikavippisuohon uppoamista, jonkun kohdalla yletöntä tavaran hamstraamista. Tietysti on myös heitä, joita rahattomuus ”suojaa” tältä ylettömältä tuhlaamiselta.

Käyn puhumassa mitä itse voi tehdä hyvinvointinsa eteen. Usein on joukossa joku, joka vetää ”kaikki mulle tänne heti”-kortin esiin. Puhuja on sitä mieltä, että meidän tulisi lopettaa itsemme ajattelu ja alkaa ajattelemaan toisia. Olen periaatteessa samaa mieltä. Meidän tulisi huomioida toisemme: kohdella, kuten toivomme itseämme kohdeltavan. Koen kuitenkin, että huono käytös tai järjettömällä tavalla toimiminen on oire jostain. Oiretta voi hoitaa, mutta tehokkaampaa on hoitaa syy.

» Read more: Kaikki mulle tänne heti, vai?