Meillä on usein ajatus, että voimme säästää aikaa. Emme kuitenkaan voi laittaa aikaa pankkiin odottamaan pahoja päiviä, vaikka toki voimme elintavoillamme pyrkiä pidentämään elämää. Ajan tuhlaaminen sujuu yleensä hyvinkin helposti.

Oma tavoitteeni ei ole tehostaa kaikkea tekemääni äärimmilleen, jotta elämässä kaikki sujuisi kuin tehokkaasti viritetyssä koneessa. Tavoitteeni on saada asioita hoitumaan siten, että aikaa jää lorvailuun ja muihin asioihin, joita nautin tehdä.

“Älä tee asioita kahdesti” -neuvo vapauttaa aikaa muuhun. Monella meistä on tapana katsoa sähköpostia heti kun viestiääni kertoo, että jotain uutta on saapunut. Sähköpostiin vilkuileminen tuon tuosta rikkoo keskittymisen ja joudumme jälleen kerran kokoamaan ajatukset uudelleen käsillä olevaan tehtävään. Jossain vaiheessa palaamme sähköpostiin ja käsittelemme sen jollain tavalla. Näin olemme kohdistaneet siihen huomiota ja aikaa kaksi kertaa. Voit laskea kuinka monta sähköpostia saat päivän aikana ja kuinka monta kertaa käännyt katsomaan viestejä, vaikka ei olisi tarkoitusta vielä tehdä niiden eteen mitään. Kuinka paljon hukattua aikaa tästä tulee organisaatiotasolla?

» Read more: Yksinkertainen vinkki ajan säästöön

Lähdin lenkille ja heti omalta pihalta kevyenliikenteenväylälle kaartaessani vastaani tuli lenkkeilevä nainen. Katseemme kohtasivat ja hymyilimme toisillemme kuin olisimme kuuluneet samaan kerhoon. Minun mielialani kohosi automaattisesti ja lenkki lähti käyntiin hyväntuulisena hymyillen.

Jouduin käymään lääkärissä. Lääkärillä oli selkeästi kova kiire ja minua ohjattiin jo ulos ovesta, vaikka en ollut saanut kaikkiin kysymyksiini vastauksia. Vaikka lähdin pois lääkäristä resepti kädessä ja jatkotoimenpiteet tiedossa kysymyksiä sitkeästi jatkaneena, jäi silti ikävä olo. Tuntui kuin olisin ollut häiritsemässä toisen työtä ja hukkaamassa hänen aikaansa. Tuntui ettei minulla ollut merkitystä. Liukuhihna oli toiminnassa. Olin vain yksi ohi liikkuva osa.

» Read more: Kohtaamisilla on merkitystä

Myötätunto itseä kohtaan on tapa tuntea olo hyväksi omassa itsessään, sellaisina kuin olemme. Myötätunto auttaa meitä olemaan arvostelematta itseämme. Se lopettaa turhan kilpailuhenkisyyden ja jatkuvan toisiin vertaamisen. Se auttaa myös saamaan aikaan turvallisuuden tunteen, jonka perässä monet meistä kulkevat. Ihmiset luulevat että tarvitsevat itsekriittisyyttä motivoidakseen itseään.

Kun näkee asiat sellaisina kuin ne ovat, ei eksy itsesääliin ja surkutteluun. Ymmärtää, että kärsimys kuuluu elämään ja että siihenkin voi suhtautua myötätuntoisesti. Myötätuntoisesti itseen suhtautuva antaa itselleen ystävällisyyttä ja tukea. Tutkimusten mukaan se on tasapainoisempi tapa ajatella hyvää itsestä, kuin vain kasvattaa ajattelua pitämään itseä esimerkiksi mahtavana ja osaavana. Jos epäonnistuu, myötätuntoisesti itseään kohteleva pääsee siitä nopeasti yli, mutta itsetuntoaan kasvattaneen ajattelumaailma voi romahtaa täysin yhden epäonnistumisen myötä.

» Read more: Hyväksyminen ja myötätunto toimivat paremmin kuin itsetunnon vahvistaminen

Tänään olen joutunut heräämään pelättyyn päivään. Poikani ajaa mopokortin ajokokeen osuuden ja kuulemma, jos suorittaa sen hyväksyvästi, saa hän väliaikaisen mopoajokortin käteen heti. Pojalle päivä on iloinen ja ikimuistoinen. Äidille päivä on hyvin erilainen.

En kadu luvan antamista mopoiluun. Nuori ei ole osoittanut muuta kuin luottamusta herättävää käytöstä. Olemme puhuneet liikennekäyttäytymisestä kuten niin monesta muustakin asiasta ja nuoren mielipiteet ja asenteet ovat kunnioitettavaa luokkaa. En voi rangaista häntä omista peloistani. Minun pitää opetella päästämään taas vähän lisää irti.

Äitinä irti päästämistä saa opetella jo pienestä pitäen. Kun lapsi leikki ensimmäisen kerran yksin pihalla, vahdin haukan tavoin ikkunasta. Se oli ensimmäinen minulle iso henkinen irti päästäminen. Aika on tuonut niitä lisää ja yleensä se on tarkoittanut lapsen reviirin kasvamista. Asiat ovat sujuneet hyvin ja lapsi on oppinut lisää elämästä, vastuusta ja maailmasta.

» Read more: Äiti päästää irti

Mindfulness ja muutkin meditointimuodot ovat itseen tutustumista. Itseen tutustuminen auttaa huomaamaan monia automaattisesti ihmissuhteissa esiin tulevia toimintatapoja, joiden ylläpitäminen ei ehkä olekaan meille tai ihmissuhteillemme hyväksi. Lapsuuden kodissa opitut toimintamallit näkyvät parisuhteessa, ystävyyssuhteissa, työpaikalla ja suhteessa omiin lapsiin.

Puolustuskannalle siirtyminen tapahtuu usein täysin huomaamatta, kun kuulemme jonkin sanaparin, äänensävyn tai yhdistämme vaikka tuoksun tai paikan tilanteeseen. Huomaamattamme toiminta siirtyy vanhaan tuttuun malliin, usein oman väärän tulkintamme perusteella. Riita saattaa perustua kahdelle täysin erilaiselle tulkinnalle tapahtuneesta.

Avioliitto- ja perheterapeutti Sharon Rivkin ehdottaa, että jokaisen naimisiin menevän pariskunnan tulisi tutkia omaa ensimmäistä yhteistä riitaa ja tuoda toisilleen näkyviksi toimintatavat, pelot ja toiveet. Usein samat riidat toistuvat parisuhteissa, koska asioita ei selvitetä kunnolla. Asioita ei tule lakaista maton alle, vaan ottaa esille lapsuudesta tulevat toimintamallit, jotka ohjaavat meitä. Parisuhde yhdistää kaksi usein hyvinkin erilaista perhekulttuuria.

» Read more: Opi riidoista, opi omasta toiminnasta

Puhutaan paljon aikuisten naisten Pinterestiin hurahtamisesta. Eikä ihme. Pinterestiin kerätään kuvia, kuten aarrekarttaankin, mutta digitaalisesti. Omien kuvien keräilyn lisäksi voit seurata toisten “karttoja” ja ottaa sieltä kuvia omiin karttoihin.

Yksi hauskimpia Pinterest karttojani on ollut meditointipuutarhaan ideoiden etsiminen. Odotan innolla lumien sulamista, jotta pääsen toteuttamaan talven läpi etsimiäni ideoita. Kaikki eivät tule toteutumaan, mutta uskoisin että osa ainakin jollain tavalla. Haaveena muokata puutarhaan lisää rauhallisia meditointiin sopeutuvia paikkoja. Tiedä vaikka meditointipuutarha onnistuisi niin hyvin, että siellä voisi kesäisin pitää pienien ryhmien meditointeja rauhallisessa ja inspiroivassa ympäristössä.

» Read more: Pinterest – Uusi tapa tehdä aarrekarttoja

Viime perjantaiset uutiset koulussa ammuskelijasta pysäyttivät. Tänään taas kuullaan vastaavanlaisia uutisia ulkomailta. Tuntuu että uutisia tapetuista ja murhatuista ihmisistä sekä muusta käsittämättömästä väkivallasta ja kiusaamisista tulee enemmän koko ajan. Mikä meitä vaivaa? Onko niin monessa asiassa kilpaileva ja koveneva yhteiskunta liikaa herkemmille?

Tuntuu että “ihmisyystaidot” ja niiden hallinta ovat kohta tärkeämmässä asemassa kuin monet muut aikuisuuteen valmentavat taidot. Ei riitä että osaa monia yleissivistäviä taitoja ja tietoja, jos ei osaa käyttäytyä, eikä ottaa toisia ihmisiä huomioon tai ei tiedä koska olisi syytä hakea apua ja mistä sitä apua saa. Ihmisiä pitäisi nuoresta asti opettaa käsittelemään omia tunteitaan oikealla tavalla, sekä huomaamaan ja tulkitsemaan omia reaktioitaan. Kun huomaa mitä itsessä tapahtuu ja mistä ne tunteet ja tuntemukset tulevat, on mahdollista vaikuttaa siihen miten käyttäytyy.

» Read more: Ihmisyystaitoja

Törmäsin taannoin hauskaan ja oivaltavaan aamurukoukseen.

“Rakas Jumala, tähän mennessä tänään olen tehnyt kaiken oikein. En ole juoruillut, en ole menettänyt malttiani, en ole ollut ahne, äreä, ilkeä, itsekäs tai liian nautinnonhaluinen. Olen erittäin kiitollinen. Mutta muutaman minuutin kuluttua, Jumala, minä aion nousta sängystä. Ja sitten siitä eteenpäin tarvitsen luultavasti paljon enemmän apua.”

On helppoa olla hyvä ihminen ja tehdä asiat hyvin, kun makaa vielä aamulla sängyssä. Kun nousemme ylös ja olemme kontaktissa toisiin, kasvaa mahdollisuus “joutua vaikeuksiin”. Kiireessä tulee helpommin tiuskittua, sanottua ikävästi, olla huomioimatta toisen tunteita ja tarpeita, kuunneltua huonosti… Mitä tietoisempia olemme omista ajatuksista, tunteista ja itsessämme heränneistä reaktioistamme, sitä paremmin pystymme valita miten haluamme toimia.

» Read more: Myötätunto voimavarana

Kysymys jota kysellään säästä puhumisen sijaan? Joko olette… kävitkö katsomassa… miten tulevat lomat, joko on suunnitelmia? Vastaavia kysymyksiä riittää. Havahduin kysymyksistä pohtimaan elämääni. Enhän tee juuri mitään – elämyksellistä. Tai kaikki on elämyksellistä.

Joskus tulee hetkiä, jolloin huomaa selkeästi jonkin pienin askelin edenneen kehityksen suurena muutoksena. Koin sellaisen. Tuntuu, että arkeni ei ole suuri seikkailu toisten ihmisten silmissä, mutta itselleni se on sellainen. Olen ja havainnoin, pohdin ja ihmettelen.

Oivallus oli, etten enää juokse elämysten perässä. Elämä tuntuu elämälle ihan arjen keskellä. Pieni ulkoilu koirien kanssa on yhtä ihmeellinen joka kerran, jos sen niin haluaa kokea.

» Read more: Mitä olet tehnyt viimeaikoina?

Monesti haemme muutosta elämään ottamalla jotain lisää lautasellemme. On halu voida paremmin, joten päätetään lisätä liikuntaa tai ottaa harrastus tai vaikka tavata enemmän ystäviä. Missään näissä päätöksissä ei ole mitään vikaa, mutta jos elimistölle ei jätä palautumisaikaa suorituksista, on olotilan kohenemiselle huonot edellytykset.

Pyri tasapainoon. Elämän eri osa-alueet on hyvä saada tasapainoon suhteessa toisiinsa. Tarvitsemme vapaa-aikaa ja palautumista rasittavista päivistä ja jaksoista. Jos rasitus menee liian pitkälle, elimistö kyllä keksii tavan pysäyttää. Toinen saattaa saada migreenin, toisella oireilee vatsa, kolmannella tuntuu rinnassa.

Toisen elämään ei kannata verrata. Vaikka kaveri kertoo kuinka kiire on töissä ja kuinka kuitenkin treenaa paljon vapaa-ajalla eikä tunnu koskaan pysähtyvän, totuus puheen takana voi olla aivan toisenlainen. Jatkuvasta touhuamisesta voi tulla jopa rituaalimaista todellisuuden välttelyä. Usko, että kun vain treenaa, niin voimat palautuvat, voi viedä niin pitkälle ettei ihminen nouse sängystä kuukauteen.

» Read more: Tasapainolla onnellisuuteen