Kun sinua on loukattu pahasti, tuntuu anteeksi antamisen ajatus monesti mahdottomalle. Miksi antaisin anteeksi ihmiselle, joka on kohdellut minua huonosti? Voisi kysyä myös, miksi kantaa mukanaan tunteita, jotka eivät palvele minua. Kauna ja katkeruus vievät paljon tilaa ajatuksissamme ja kuluttavat henkistä energiaamme.

Anteeksi antaminen on erittäin tärkeää omalle mielenterveydelle ja hyvinvoinnille. Aluksi on tärkeää käydä läpi omat tunteet. Puhua, kirjoittaa, itkeä, jakaa tunteita toisten kanssa; selvittää mitä oikeasti tapahtui. Anna tilaa omille tunteillesi. Tee mitä tunteesi käskevät laillisuuden rajoissa. On esimerkiksi turvallista kirjoittaa omista tunteista. 

Kirjoita väärintekijälle kirje, jota et koskaan lähetä. Kirjoita siihen kaikki loukkaukset, satuttamiset, pahaolo mitä itsestäsi löytyy. Voit osoittaa kirjeen itsellesi, lapsellesi, vanhemmillesi tai väärintekijälle. Kirjoita sille, joka tuntuu luonnollisimmalle vastaanottajalle. Voit kohdistaa sanasi väärintekijälle tai kertoa tapahtuneesta itsellesi tai kolmannelle henkilölle.

» Read more: Anteeksi antamisen voima

Olisihan se ihanaa, jos elämä menisi eteenpäin niin kuin toivomme. Elämä on täynnä erilaisia sattumia, tapahtumaketjuja, onnea, epäonnea, epäoikeudenmukaisuutta ja omia valintojamme. Emme välttämättä huomaa katselevamme kaikkea oman napamme kautta. Mitä tahansa tapahtuukin, mietimme yleensä ensin koskeeko se minua ja jos koskee, miten.

On helppoa ajatella, että itse olen epäonnekas ja muut onnekkaita. Toisille tuntuu tapahtuvan mukavia asioita, joita itsellekin toivoisi tapahtuvan. Kannattaa muistaa, ettemme koskaan tiedä koko totuutta toisen ihmisen elämästä. Useat meistä eivät näytä epäonnistumisiaan tai haavoittuvaisuuttaan. Moni peittää epävarmuutensa suuriin puheisiin. Toisista pahan puhuminen paljastaa usein huonon itsetunnon.

» Read more: Tukea itsetunnolle

Kävin eilen kuuntelemassa Dalai-lamaa. Tapahtuma oli varmasti ikimuistoinen ja se antoi paljon ajateltavaa. Voimakkaimman vaikutuksen minuun teki hänen sympaattisuutensa, lempeytensä, selkeästi esiin tuleva huumorintaju sekä nauru. En osaa sanoa mitä luennolta odotin, mutta eniten yllätyin iloisesta ja tarttuvasta naurusta.

Kun Dalai-lama aamulla saapui lavalle, oli vaikuttavaa kokea, kuinka tuhatpäinen yleisö hiljeni muutamassa sekunnissa ja nousi seisomaan. Aiempi häly oli tiessään. Hiljaisuus oli voimakasta ja koskettavaa. Kunnioitus tuntui vahvana ilmassa.

Tapahtuma muistutti paljon konserttiin menemistä: jonotusta, paljon ihmisiä, turvatarkastus ja omalle paikalle halliin odottamaan. Minun istumarivissäni meitä oli kolme yksin tullutta vierekkäin. Ensimmäisen kerran elämässäni koin kohtuullisen vapaata keskustelua tuntemattomien vieruskaverien kanssa. En tiedä johtuiko se tilaisuudesta vai sattumasta. Tosin kauan emme ehtineet juttelemaan, sillä Dalai-lama aloitti sillä kellon lyömällä kun aikatauluun oli kirjoitettu.

» Read more: Dalai-lama

Istun ulkona nauttimassa lämpöisestä syysillasta. Taloyhtiön lapset hyppivät trampoliinilla muutamien metrien päässä. Olen tahtomattani aitionpaikalla seuraamassa heidän keskinäistä kanssakäymistään.

Ennen kuin pihaleikit saatiin käyntiin, lapsilla oli pitkä huutokilpailu siitä, mikä kännykkämerkki on paras. Havahduin kuuntelemaan, kuinka he kiljuivat kurkku suorana omaa puhelinmerkkiään, kunnes eräs vanhempi tuli pyytämään hieman hiljaisempaa huutamista.

Omasta lapsuudesta ja nuoruudesta muistelen, että väittelimme ehkä siitä mikä bändi on parempi tai mikä halutaan tehdä, mutta emme ikinä olisi kilpailleet siitä mikä brändi on paras. Olisimme kilpailleet siitä mikä uuni tai jääkaappi on makein. Niissähän niitä merkkejä näkyi. Ehkä joku saattoi kehua oman perheen televisiomerkkiä parhaaksi mahdolliseksi, mutta siihen se silloin jäi.

» Read more: Brändillä vai ilman

Syksyn tulo on tuonut otsikoihin stressin, uupumuksen ja loman lyhyen vaikutuksen. Artikkeleista löytyy myös hyviä neuvoja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Monesti neuvoja ei kuitenkaan ole helppo noudattaa. Ei työtä voi loman jälkeen aloittaa rennommin, jos on esimerkiksi samantien lomalta palatessa saamassa valmiiksi aikataulutetun tiukan jakson eteensä esimieheltä. On vain keksittävä keinot pärjätä.

Vastaavasti stressiä voi aiheuttaa lapsiperheen arki työn ohella. Työ vaatii yhä enemmän venymistä ja joustamista, ja joustoa joutuu usein antamaan perhe-elämä. Lomien loppuminen merkitsee monelle “päiväkoti – koulu – lapsien harrastukset – muut kodin arkipuuhat”-rumban alkamista. Kalenteri täyttyy aamusta iltaan ja arjesta tulee kuin esteradasta suoriutumista. Jos jokin aikataulussa menee pieleen, koko loppupäivä voi olla kelloa vastaan juoksemista. Kun arkipäivät kuluvat minuuttiaikataululla, mistä ihminen saa voimia ja jaksamista itselleen?

» Read more: Meditointia stressin hallintaan

“Mikäs loma se sellainen on, kun ollaan kotona?” olemme saaneet kuulla tänä kesänä. Kysymys pysähdytti minut miettimään sosiaalisia lomaoletusarvoja, joiden keskellä elämme. Olemmeko tosiaan monen mielestä menettäneet jotain oleellista lomailuun kuuluvaa olemalla paljon kotona loma-aikana? Onko lomalla oikeasti reissattava paljon ja keinolla millä hyvänsä oltava poissa kotoa? Onko koti yhtä kuin arki?

Pahoina oravanpyörävuosinani ajattelin useasti, että minulla on mukava koti, mutta en ehdi nauttia siitä ainaisen kiireen takia. Kun en ollut töissä, oli kotona kotitöitä odottamassa. Loppuillat kuluivat sohvalla televisiota katsellen, silmät ristissä ja kyyneleet väsymyksestä valuen.

Tein elämänmuutoksen ja järjestin asiat sekä prioriteettini uusiksi. Nyt minulla on aikaa tarpeeksi elämästä ja kotona olemisesta nauttimiseen. Jopa lomalla on mukava olla paljon kotona. Kotonahan ovat kaikki mukavuudet ja lisähyötynä säästyy pakkaamiselta.

» Read more: Arkea ja lomaa

Norjan järkyttävät Utöya-saaren tapahtumat ovat olleet mielessäni perjantaista saakka, kuten varmasti monella muulla pohjoismaalaisella. Aikuisen miehen järjetön ja epäreilu hyökkäys kohti lapsia ja nuoria, saa tuntemaan, että jotain pyhää on rikottu.

Lauantaina tuntui pahalle nähdä iltapäivälehtien “missukat” kansikuvissa. Samaisten lehtien lööpeissä kirkuivat saarella koetut kauheudet, mutta kantta “kaunisti” silti nyt jo unohtamani naiset. Tiedän, että tukimusten mukaan iltapäivälehtien myynti laskee, ellei viikonloppunumerossa ole vähäpukeista naista kannessa, mutta mielestäni tapahtumasarjan jälkeen kannet olivat irvokkaita ja epäkunnioittavia. Sunnuntain Helsingin Sanomien kansi oli mielestä onnistunut ja surullisella tavalla kaunis.

» Read more: Suvaitsevaisuuden puolesta

Älä erehdy pitämään hiljaisuutta heikkoutena. Joskus hiljaisuus vaatii suurta vahvuutta ja uskoa. Olen itse paljon hiljaisuudessa. Pidän siitä. Koen tarvitsevan sitä. Hiljaisuus antaa tilaa ajatuksille tulla esiin. Hiljaisuus avaa porttia luovuuteen. Ollessani retriitissä hiljaisuus ja kommunikoimattomuus saivat aivoni tuottamaan mahtavat määrät ajatuksia, tekstiä ja musiikkia. Hiljaisuudessa on jotain peräti “pyhää”.

Jokainen tietää, että osallistumalla voimme vaikuttaa asioihin, jopa muuttaa niitä. Kun äänestää, ääni lasketaan ja se vaikuttaa tulokseen. Jos kertoo mielipiteensä, voi saada aikaiseksi keskutelua vaikka keskustelua, mikä vie asioita eteenpäin. Jokainen tekomme vaikuttaa johonkin ja sitä kauttaa muuttaa ympärillämme olevaa maailmaan johonkin suuntaan. “Jos ajattelet olevasi liian pieni vaikuttamaan, et ole koskaan ollut nukkumassa samassa huoneessa hyttysen kanssa.”

» Read more: Hiljaisuuden voimaa

Päivittäinen elämämme on jatkuvaa muutosta ja liikettä. Puhumme, syömme, luemme, tapaamme ihmisiä, suoritamme tehtäviä, liikumme paikasta toiseen, reagoimme ympärillä oleviin asioihin jne. Kaiken tämän keskellä saattaa olla vaikea huomata mitä oikeasti tuntee, mitä oikeasti haluaa ja mitä oikeasti tarvitsee. Kun ihminen on kiireen keskellä vuosia, saattaa hän kadottaa kosketuksen itseensä täysin.

Kiireessä elävälle ihmiselle meditoimisen aloittaminen saattaa olla kauhistuttava ajatus, mutta kun ymmärtää, että jo pariminuuttinen harjoitus kerran päivässä auttaa, suhtautuminen asiaan muuttuu. On parempi aloittaa pienellä harjoituksella ja kyetä tekemään sitä säännöllisesti joka päivä, kuin pakottautua tekemään pidempiä ahdistusta herättäviä harjoituksia. Kun ihminen huomaa, että meditoiminen helpottaa oloa, kasvaa harjoituksen minuuttimäärä luontaisesti. Ajatuksena kahden minuutin tauko ei ole pelottavan vaativa, mutta usein huomaa, että haluaakin istua tai maata rauhassa vähän pidempään, kun sen kerran on aloittanut. Ajan antaminen rauhoittumiselle tuntuu olevan nykyihmiselle vaikeaa. Pieni minuuttimäärä madaltaa kynnystä harjoittelulle.

» Read more: Yhteyttä itseen

Tutkimusten mukaan ryhmän noviisin mielipidettä ei kunnioiteta, eikä osaamiseen vielä luoteta, ennen kuin yhteisön nokkimisjärjestys on selvitetty. Mitä jos sattuu olemaan uusi ryhmässä tai tehtävässä juuri, kun päätetään teettää 360 asteen arviointi? 360 asteen arviointiin osallistuvat kaikki yhteisön ihmiset yläpuolelta, vierestä sekä alaiset. Tällöin entiset kollegat ja mahdolliset nykyiset alaiset pääsevät kertomaan kuinka huono valinta uusi esimies on. Uudet kollegat arvioivat alitajuisesti uuden tulokkaan rankemmalla kädellä kuin kauemmin hommia tehneet. Esimies samoin.

Tutkimustuloksen lukeminen ja uskominen, onhan se asiantuntijoiden tekemä, määrittää henkilön uraa pitkälle, vaikka tuloksen näkeekin vain esimies ja henkilö itse. Jos henkilöä on arvosteltu ankarammalla asteikolla kuin muita tiimin jäseniä, näkee hän miten sijoittuu keskiarvoon nähden. Huono sijoitus muihin verrattuna saattaa vaikuttaa omaan pystyvyyden tunteeseen ja itsetuntoon sekä huonontaa uuden uskomuksen kautta itse työsuoritetta. Esimies saattaa uskoa, ettei uusi tulokas ollutkaan hyvä rekrytointi ja sitä kautta hänen asenteensa vaikuttaa henkilön työstä suoriutumiseen taas lisää. Kun me uskomme jotain, etsimme jatkuvasti todisteita oman uskomuksemme tueksi. Emmehän tutkimusten mukaan edes lue lehdistä juttuja, jotka saattaisivat muuttaa arvomaailmaamme tai uskomuksiamme.

» Read more: Ennakkoluuloja ja työhyvinvointia