Onnellisuus voidaan määritellä muun muassa tunteena siitä, että elämä on hyvää. Meillä kaikilla on oikeus olla onnellinen. Usein unohdamme, että onnellisuus ei ole euforiaa. Onnellinenkin ihminen kokee huonoja hetkiä, päiviä ja aikoja. Ihminen voi olla onnellinen, mutta silti kokea surua jotain asiasta. Onnelliset ihmiset pitävät huonoja, surullisia aikoja ja hetkiä ohimenevänä ja luottavat siihen, että elämä palaa onnellisimmille uomilleen tavalla tai toisella. Heillä on vahva usko tulevaan.
Elämme ajassa jossa voimme turruttaa ikävät tunteet monin eri tavoin ja yleensä todella helposti. Kun ikäviä ajatuksia tulee mieleen, joku avaa radion, toinen television, joku lähtee ostoksille ja joku toinen saattaa etsiä jääkaapista ruokaa lohduksi. Joku lähtee lenkille ja juoksee pois pahan olon. Joku menee lääkäriin ja hakee reseptin. Osalla ikävistä ajatuksista ja tunteista on meille tärkeää kerrottavaa. Ne ovat signaaleja jotka viestivät, kun kuljemme väärään suuntaan.