Lapsia ja nuoria pitää kuunnella

31.05.2012 kirjoitti MieTo ry Kommentoi »

http://www.banmark.fi/?aftepatius=8-citas-online-lt&fad=55 Hyvinkään tragedia on varmasti ollut monen muunkin mielessä tällä viikolla, eikä vain minun. Kaikissa viikon Metta-meditointihetkissä ovat tapauksen kaikki osapuolet tulleet mieleen ja myötätunnon tunne on syvä. Kun olemme puhuneet sen jälkeen harjoituksen herättämistä tunteista, monet kertovat kokevansa myötätuntoa ja vastavuoroisesti kiitollisuutta pienistä asioita, jotka ovat hyvin juuri nyt.

http://gatehousegallery.co.uk/?myka=software-indicatori-opzioni-binarie&8ae=81 can i buy cytotec over the counter in Grand Rapids Michigan Sari Näre on kirjoittanut Helsingin Sanomissa aiheesta. “Psykoanalyytikko Peter Fonagy on tutkinut väkivaltaisia nuoria ja havainnut, että heille on yhteistä kyvyttömyys jäsentää kuvin tai sanoin tunteitaan.”

buy Tastyliaonline no prescription Kuuntelin äskettäin haastattelun, jonka alkuperää en ikävä kyllä muista. Haastattelussa oli mielenkiintoista se, että psykologi oli opettanut Mindfulness-taitoja ryhmälle ja havainnut että osalle kokemuksien sanoittaminen harjoituksen loputtua oli vaikeaa, joten hän antoi heille laput, joihin oli kirjoitettu tunteita, jotta he pystyivät niiden avulla kertomaan mitä tuntevat sillä hetkellä. En tiedä auttaisiko tämä meidän nuoriamme, mutta ehkä kuvalappujen avulla tunteiden kuvaamista voisi harjoitella jo pienestä lähtien, kunnes osaa kertoa sanoin. Tuskin se asiaa ainakaan pahentaisi.

bonus opzioni binarie senza deposito

go to link Olin poikani kanssa alkuviikosta lääkärin odotustilassa. Samassa tilassa oli äiti ehkä kuudesluokkalaisen tytön kanssa. Tyttö oli suloinen ja kertoi kovasti äidilleen asioita omasta elämästään. Äiti luki lehteä ja ynähteli jotain. Väliin äiti näytti ja kommentoi kuvia lehdestä tytölle. Ulospäin näytti sille, että tyttö yritti olla kontaktissa äitiin, mutta äiti ei ollut läsnä. Toivottavasti se oli vain sen hetkinen tilanne.

http://ortdestreffens.de/?yabloko=bin%C3%A4re-optionen-robot&4f7=25 Jokaisen on ehkä kuitenkin hyvä katsoa peiliin ja miettiä kuinka paljon olemme läsnä toisillemme. Kuuntelemmeko toisiamme aidosti? Eräs sukulainen soitti minulle tiistaina. Hän kertoi asiansa ja selvitimme sen. Ajattelin, että nyt on minun vuoroni puhua. Halusin kertoa hyviä uutisia. Sain nopeasti kerrottua vain toisen uutisen, koska kuulijalla, eläkeläisellä, oli kovin kiire lopettaa puhelu. Jäin puhelun jälkeen istumaan hetkeksi ja kuuntelemaan tuntojani. Noinkin pienestä asiasta koin loukkaantumisen tunnetta, surullisuutta, torjuntaa ja kosketuksen kaipuuta.

http://stadsmagasinet.se/blog/tag/gear-s2-classic/ En jäänyt vellomaan tunteisiin, mutta käsittelin ne antamalla niiden tulla pintaan, annoin niille hetken huomiota ja siirryin eteenpäin. Ihan jokaisen loukkauksen kohdalla ei ehkä ole aikaa tai mahdollisuutta tehdä vastaavaa harjoitusta, mutta tunteet kannattaa huomioida. Niiden pullottaminen sisälle voi johtaa arvaamattomiin tuloksiin. Samalla toivottavasti kasvatamme huomiokykyämme kohdata toisten tarve sanoittaa ja kertoa kokemuksistaan.

follow site Suomen Kuvalehden jutussa Lauri kertoo omaa kokemustaan siitä miten pahuus syntyy. Toivottavasti näitä kertomuksia ja tutkimustuloksia käytetään ihan oikeasti ihmisten auttamiseen eikä jätetä asioiden muuttamista vain puheen tasolle.

single frauen aus deutschland kennenlernen Muutamalta vanhemmalta olen kuullut miten lapset kertovat etteivät viitsi kertoa opettajalle kiusaamisesta, koska sitä ei oteta vakavasti. Onneksi pystyvät kertomaan vanhemmilleen. Täytyy muistaa, että meillä kaikilla on omaan kokemusmaailmaan perustuva sosiaalinen todellisuutemme, ja on väärin sanoa että joku asia on pieni, kun se toisesta tuntuu suurelle. Yksinkertaisesti emme voi tietää mille toisesta tuntuu, joten annetaan hänen kertoa rauhassa ja kysytään miten voimme olla avuksi.

Olen Life coach eli elämäntaidon valmentaja Heidi Helander-Hyvönen Laajasalosta, jossa myös yritykseni Almonda valmennus Oy sijaitsee. Olen myös työnohjaaja ja pidän onnellisuuskoulutuksia yrityksien henkilöstölle työkyvyn ylläpitämisen tueksi ja virkistykseksi. Pidän lisäksi erilaisia hyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja kursseja. Kaikki työni pyrkii antamaan asiakkaille oivalluksia ja oppeja hyvinvoinnin parantamiseen ja kasvattamiseen. Jokainen voi olla onnellinen.

Perheeseeni kuuluu aviomies Olli-Pekka, poika Niklas sekä kaksi koiraa ja kaksi kania. Kirjoittelen blogissani huomioita, ajatuksia ja oivalluksia mm. elämästä, hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja positiivisuudesta.

Elämä voi olla parempaa!