Vapaaehtoisesta mielenterveystyöstä

09.04.2004 kirjoitti MieTo ry Kommentoi »

agencias matrimoniales portugal Olimme toiminnanjohtaja Saarimaan kanssa perjantaisella ”työnohjaustapaamisellamme” parin tuopin ääressä. Shakkipelin jälkeen puheemme ohjautui vapaaehtoistoiminnan hankaluuksiin ja varsinkin siihen, kuinka vaikea ihmisiä on saada mukaan vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön. Kaiken hankaluuden perustana tuntuu jo olevan yhdistyksen nimi. Mielenterveys -sanan kuullessaan tavallisen hyvän mielenterveyden omaavat ihmiset kääntyvät helposti kannoillaan. Vaikuttaa siltä, että ennalta ehkäisevä mielenterveystyö ymmärretään helposti väärin.

see Mielenterveystyötä on monenlaista. Mielenterveysseuran paikallisyhdistysten toiminta on perinteisesti ollut kriisityötä sekä tukihenkilötoimintaa tai asumisen tukitoimintaa. Tukihenkilö on henkilö, joka toimii mielenterveyskuntoutujan tukena ja toverina arjessa selviytymisessä. Kun kriisityö ja tukihenkilötyö ovat erityisesti tukityötä, niin meidän yhdistyksemme järjestämän toiminnan tehtävänä on keskeisesti ennaltaehkäistä. Tehtävänämme on järjestää sellaista toimintaa, jossa mukana olevat voivat kokea saavansa mielihyvää ja onnistumisenkokemuksia ja siten tulevansa arjessa autetuksi. Meidän yhdistyksemme ei perinteiseen tukihenkilötoimintaan ole toistaiseksi lähtenyt, vaikka koulutuksiakin on käyty. Perinteinen tukihenkilötoiminta on koettu vieraaksi. Oman yhdistyksemme lähtökohdat ovat olleet erilaiset verrattuna siihen, mistä lähtökohdista paikkakunnille on perinteisesti lähdetty Mielenterveysseuran paikallisyhdistystä perustamaan.

guida forex gratis Yhdistyksemme toiminta sai alkunsa Kolmas Linja –projektista. Nelisen vuotta sitten keskeinen ongelma yhteiskunnassa tuntui olevan ihmisten syrjäytyminen pidentyvän työttömyyden seurauksena. Näin ollen keskeinen projektityön areena oli tuon syrjäytymisen ehkäiseminen ja siihen työhön työmallin löytäminen. Valtakunnallisen Kolmas Linja -projektin tehtävänä oli Helsingissä tarjota kaakkoisen alueen pitkään työttömänä olleille miehille mielekkään tekemisen ja yhteisössä toimimisen mahdollisuuksia. Tätä toimintaa olemme onnistuneen projektin jälkeen jatkaneet itsenäisenä yhdistyksenä vuodesta 2001 alkaen.

site de rencontre classement Mielekäs toiminta on mitä hyvänsä mökin- tai veneen rakentamisesta liikunnan harrastamiseen tai kulttuuritapahtumiin osallistumiseen. Meidän tukityömme on toiminnallisissa pienryhmissä tapahtuvaa toimintaa. Ryhmänohjaaja on toiminnan mahdollistaja; ryhmän kokoaja ja koordinaattori, järjestelijä (tukihenkilö – jos asia niin halutaan ilmaista) oli ryhmän agendalla sitten veneenrakennusta tai elokuvissa käyntiä. Yhdistyksen toiminta on nykyisin avointa kaikille halukkaille, niin työllisille kuin työttömille kuin eläkeläisillekin, niin miehille kuin naisille. Ryhmään osallistuminen on sosiaalinen tapahtuma, parhaimmillaan se tuo ihmisiä marginaalista pois, syrjästä keskemmälle. Moottorina on toiminnasta saadun hyvä mielen mukanaan tuoma oma aktivoituminen. Yhdistyksemme toimintaa ei välttämättä erota liikunta tai kulttuuri –yhdistyksen toiminnasta.

follow link Mielenterveystyöhön meidät liittää se ajatuksellinen lähtökohta, jonka vuoksi olemme tätä toimintaa alun perin lähteneet toteuttamaan. Toiveeni onkin, että Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön –hankkeeseen osallistumisen avulla ja kokemuksella, saisimme tämän oman työmme ikään kuin mallinnettua yhdeksi mielenterveystyön toimintamalliksi. Projektinhan tiimoilta jo todettiin, että toiminnalliset ryhmät parhaimmillaan toimivat syrjäytymistä ehkäisevästi – se lienee mielenterveystyötä. Tarvittaisiinko mielenterveystyön vapaaehtoisille omaa toiminnallisten ryhmien ohjaajakoulutusta? Toteutuuko se Kaverit mukaan –välittäjäorganisaatiohankkeen kautta, jossa olemme mukana oman Ankkurit ylös –projektin tiimoilta?

http://theeasybreezyway.com/?parkyw=ver-los-chicos-del-coro-online-subtitulada&6ce=55 Oli tukihenkilön tehtävänä sitten asumisen tukitoiminta tai toiminnallisen ryhmän ohjaaminen niin koulutusta tarvitaan. Ohjaajien kouluttaminen entistä ammattitaitoisemmiksi tulee meidänkin yhdistyksessämme ajankohtaisemmaksi uusien hankkeiden myötä. Tänä vuonna alkava ”Ankkurit ylös” vaatii vapaaehtoisilta ohjaajilta enemmän valmiuksia, kuin mitä omassa perinteisessä ryhmätyössämme on vaadittu. Ensi vuonna tositeolla starttaava Koivula – hanke asettaa toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille taasen omia vaatimuksia. Hankkeiden onnistuminen osaltamme hyvin tai erittäin hyvin liittyy keskeisesti siihen kuinka onnistumme rekrytoimaan vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

go here Vapaaehtoistyö ei ole palkkatyötä, muttei se ihan tavallinen harrastuskaan ole. Paljon vaaditaan sitoutumista ja osaamista – varsinkin mielenterveystyön kentällä. Vapaaehtoistyö on aina – niin nykyisinkin – paikannut yhteiskunnan turvaverkkoa sekä tehnyt niitä tehtäviä, jotka täytyy tehdä, mutta johon yhteiskunnalla ei tunnu olevan resursseja. Ilman vapaaehtoisten tekemää taustatyötä olisi moni urheilumenestyskin jäänyt saavuttamatta. Kuinka saisimme mielenterveystyön vapaaehtoistoiminnasta niin haluttavaa, että rekrytointi olisi menestyksellisempää? MieTo:n juttu on ollut, että yhdistyksenä tarjoamme yhteisiä tekemisen mahdollisuuksia ihmisille. Sen toiminnan sivutuotteena tulemme saavuttaneeksi mielenterveyttä tukevia asioita; hyvää mieltä ja mukavaa yhdessäoloa. Jos rahaa olisi niin nykyaikaisen markkinoinnin avulla toisin tämän tosiseikan kaikkien helsinkiläisten tietoon.

agence de rencontre quebec